Ainesosa
4-HYDROXYBENZOIC ACID
Nimi / kuvaus
4-hydroksibentsoehappo
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
HAJUSTE
Korostaa tuotteen hajua ja/tai antaa iholle tuoksun
SÄILÖNTÄAINE
Suojaa kosmetiikkatuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta
Alkuperä
synteettinen
Esiintyminen kosmetiikassa
Ihonhoito- ja puhdistustuotteissa, kuten emulsioissa, voiteissa, shampoissa sekä muotoilutuotteissa ja monissa muissa kosmetiikkatuotteissa
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Säilöntäaineet suojelevat kosmetiikkatuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta, ja niillä on siten suuri merkitys kuluttajien terveydelle. Jos kosmetiikkatuote sisältää vettä, säilöntäaineet ovat erityisen välttämättömiä, koska mikro-organismit voivat levitä veteen ja lisääntyä siinä. Kosmetiikkatuotteet eivät yleensä sisällä vain yhtä säilöntäainetta, vaan niissä on seos erilaisia säilöntäaineita, jotka toimivat yhtä aikaa erilaisia bakteereita, hiivoja tai homeita vastaan. Kukin näistä aineista on testattu erikseen, joten niiden käyttö kosmetiikkatuotteissa on turvallista (yksittäin ja yhdessä käytettyinä). Valmistajat käyttävät tuotteessa aina vain alhaisinta mahdollista pitoisuutta, joka takaa ihanteellisen säilyvyysajan ja turvallisen käytön. Parabeenit ovat para-hydroksibentsoehapon suoloja tai esterejä. Niille sukua olevan bentsoehapon tavoin niillä on antimikrobinen ja sieniä tuhoava vaikutus. Siksi joitakin esterejä on käytetty kosmetiikan säilöntäaineena jo yli 80 vuoden ajan. Seuraavien aineiden käyttö on sallittua kosmetiikassa: para-hydroksibentsoehappo (parabeeni), metyyliparabeeni, etyyliparabeeni, propyyliparabeeni, butyyliparabeeni ja jotkin niiden natrium-, kalium-, ja kalsiumsuolat. Luonnossa parabeeneja löytyy monista kasveista, kuten kurkuista, porkkanoista, sipuleista, kirsikoista, mustikoista ja mansikoista. Hajusteita tai niiden seoksia voidaan kutsua kosmetiikassa myös tuoksuiksi, parfyymiöljyiksi tai tuoksuöljyiksi. Kosmetiikkatuotteissa niistä ilmoitetaan INCI-nimellä ”PARFUM”. Kyse on laimentamattomista yksittäisistä aineista tai aineiden seoksista, joita voidaan valmistaa luonnollisista raaka-aineista tai tuottaa (puoli-)synteettisesti. Ne toimivat lähtöaineina valmistettaessa parfyymejä, eau de parfum- ja eau de toilette -tuotteita, kölninvesiä ja muita hajustettuja kosmetiikkatuotteita. Hajusteiden keskimääräinen pitoisuus parfyymeissä on 15–30 %, eau de parfum -tuotteissa 10–14 %, eau de toilette -tuotteissa 6–9 % ja kölninvesissä 3–5 %. Ihovoiteissa, shampoissa, hiuslakoissa ja suihkedeodoranteissa pitoisuus on noin 0,2–1 % ja deodoranttipuikoissa noin 1–3 %. Parfyymiöljyt sisältävät eteerisiä öljyjä, hartsimaisia aineita ja nestemäisiä öljyjä. Niitä saadaan muun muassa kukista, lehdistä ja varsista, hedelmistä ja hedelmien kuorista tai kasvien juurista, puista, ruohoista tai yrteistä, neulasista, pihkasta ja palsameista. Lisäksi käytetään vain luonnollisista tuotteista eristettyjä yhdisteitä, kuten aldehydejä, ketoneja, esterejä, alkoholeja jne. (geranioli, sitronellaali, sitraali, eugenoli, mentoli) sekä puolisynteettisiä tuoksuja (sitronelloli, geranyyliasetaatti, jononi) ja synteettisiä tuoksuja (kuten fenyylietyylialkoholi ja linalooli). Eläinperäisiä tuoksuja, kuten myskiä ja ambraa, käytetään vain harvoin.
Tietoa turvallisesta käytöstä
Tällä hetkellä parabeenit ovat tieteellisestä näkökulmasta katsottuna markkinoiden eniten tutkittuja ja turvallisimpia säilöntäaineita. Saksan liittovaltion riskinarviointi-instituutti BfR on luokitellut parabeenit turvallisiksi. Vuonna 2010 kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea SCCS arvioi yksittäisten parabeenien pitoisuudet kosmetiikkatuotteissa ja vahvisti uudestaan toukokuussa 2013, että parabeenit voidaan luokitella turvallisiksi kosmetiikkatuotteissa käytetyillä pitoisuuksilla. Tämänhetkinen aihetta koskeva kirjallisuus todistaa, että allergioiden näkökulmasta parabeenit kuuluvat säilöntäaineisiin, joiden mahdollisesti allergisoiva vaikutus on erityisen vähäinen. Allergioista on raportoitu, mutta jos raportit suhteutetaan käytön yleisyyteen (monet markkinoilla olevat tuotteet sisältävät säilöntäaineena parabeeneja), parabeenit voidaan luokitella allergiamielessä merkityksettömiksi. Koko EU-alueen markkinoita koskevan EU:n kosmetiikka-asetuksen (1223/2009) mukaan säilöntäaineet ovat aineita, joita käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti estämään mikro-organismien kasvua kosmetiikkatuotteessa. Asetuksen liite V määrittelee aineet, joita voidaan käyttää kosmetiikan säilöntäaineina. Tässä niin kutsutussa säilöntäaineiden positiivilistassa määritellään enimmäispitoisuudet näiden aineiden käytölle sekä sallitut käyttötarkoitukset. Säilöntäaineita testataan kattavasti ja niiden toksikologinen turvallisuus selvitetään ennen niiden hyväksymistä ja lisäämistä liitteeseen V. Valmistajien on todistettava aineiden terveysturvallisuus laajoilla tieteellisillä tutkimuksilla.
Linkit tieteellisiin arviointeihin
Miksi aiheesta keskustellaan?
Parabeeneja epäillään hormonitoimintaa häiritseviksi aineiksi.
Faktat: Parabeenit ovat erittäin hyvin siedettyjä kosmetiikan säilöntäaineita, ja lukuisat asiantuntijakomiteat (Euroopassa, Yhdysvalloissa, Alankomaissa jne.) (2, 3 ja 4) ovat arvioineet kosmetiikassa sallittujen parabeenien käytön turvallisuutta.
Parabeeneilla on havaittu vähäinen estrogeenireseptoreihin kohdistuva vaikutus in vitro -tutkimuksissa (tämä tarkoittaa tutkimuksia tai kokeita, jotka on tehty muilla kuin eläinkokeilla, kuten soluviljelmissä, kudosviljelmissä tai bakteereissa). Tällainen aktiivisuus on yleisesti ottaen 1 000 kertaa vähäisempää kuin viitteenä käytetyn naishormonin (estradiolin) aktiivisuus. In vivo -tulokset (tutkimukset tai kokeet, jotka on suoritettu nisäkkäillä) eivät ole yksiselitteisiä, mutta ne eivät tue epäilyä hormonitoimintaa häiritsevästä vaikutuksesta. Lisäksi ihonläpi tunkeutumista koskevat tiedot viittaavat siihen, että lyhytketjuiset parabeenit, ovat biologisesti huonommin saatavilla ja niillä on heikompi vaikutus hormoneihin. Ainoissa kosmetiikassa käytetyissä parabeeneissa on lyhyet 1–4 hiiliketjut: metyyliparabeeni < etyyliparabeeni < propyyliparabeeni < butyyliparabeeni. Tämän vuoksi parabeenien käytön turvallisuus analysoidaan aine aineelta. Butyyliparabeeni, metyyliparabeeni ja propyyliparabeeni kuuluvat 28 aineeseen, joiden epäillään häiritsevän hormonitoimintaa ja joita eurooppalaiset asiantuntijat arvioivat uudestaan analysoidakseen uudet tiedot aineiden mahdollisesta vaikutuksesta hormonitoimintaan.
Propyyliparabeeni on jo arvioitu, ja sen käyttöä pidetään turvallisena kosmetiikassa käytetyillä alhaisilla pitoisuuksilla. Arviointi on vaikeaa, koska in vivo -tulokset ovat ristiriitaisia (1). Lisätutkimuksia tehdään parhaillaan Euroopan tasolla, jotta asia voidaan selvittää lopullisesti. On syytä mainita, että suhteellisen herkillä in vivo -kokeilla on pystytty tunnistamaan hormonaalista aktiivisuutta esim. soijapajun ainesosilla (isoflavonoidit), mutta tästä huolimatta tiede- ja lainsäädäntöasiantuntijat eivät ole ilmaisseet turvallisuushuolta soijapohjaisten ruokien nauttimisesta.
Parabeenien turvallisuutta on arvioitu soveltamalla kaikkein huonointa tilannetta (”pahinta mahdollista uhkakuvaa”). Tämä tarkoittaa, että testauksessa huomioidaan sekä suurin mahdollinen altistus ja imeytyminen ihon kautta että alhaisin vaikutukseton annos. Eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset asiantuntijat pitävät parabeeneja turvallisina käyttää kosmetiikkatuotteissa sallituilla pitoisuuksilla.
Johtopäätökset: Kuten muitakin kosmetiikan säilöntäaineita, parabeenien käyttöä säädellään Euroopassa tiukasti kosmetiikka-asetuksella. Useat asiantuntijakomiteat pitävät tällä hetkellä kosmetiikkatuotteissa sallittuja parabeeneja turvallisina käyttää. Eurooppalaisella tasolla valmistellaan parhaillaan lisätutkimuksia, jotta parabeenien mahdollisesti hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista voidaan tehdä lopullinen päätös.
Lähteet:
(1) In vitro -tiedot mahdollistavat vaikutusmekanismin tunnistamisen. Jotta voidaan selvittää, synnyttääkö kyseinen mekanismi vaikutuksia elävään organismiin, suoritetaan in vivo -tutkimuksia.
(2) Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) lausunnot kuluttajaturvallisuudesta:
a. SCCP/0873/05: https://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_sccp/docs/sccp_o_019.pdf
b. Extended Opinion on Parabens, underarm cosmetics, and breast cancer, SCCP/0874/05: http://www.alegesanatos.ro/dbimg/files/Parabens.pdf
c. SCCP/1017/06: https://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_sccp/docs/sccp_o_074.pdf
d. SCCP/1183/08: https://ec.europa.eu/health/archive/ph_risk/committees/04_sccp/docs/sccp_o_138.pdf
e. SCCS/1348/10: https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/scientific_committees/consumer_safety/docs/sccs_o_041.pdf
f. "Clarification on Opinion SCCS/1348/10 in the light of the Danish clause of safeguard banning the use of parabens in cosmetic products intended for children under three years of age", SCCS/1446/11: https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/scientific_committees/consumer_safety/docs/sccs_o_069.pdf
g. SCCS/1514/13:
Kosmetiikkatuotteet ovat ihmisille tärkeitä ja ne ovat oleellisia tuotteita arjessa. Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät päivittäin keskimäärin yli seitsemää erilaista kosmetiikkatuotetta. Käytätkö sinäkin? On luonnollista haluta tietää lisää näiden tuotteiden ainesosista. Nykypäivän digitaalisessa maailmassa kosmetiikasta löytyy helposti paljon erilaista tietoa. Voi kuitenkin olla vaikea päätellä, mitkä tietolähteistä ovat luotettavia. Eurooppalainen COSMILE Europe -ainesosatietokanta sisältää luotettavaa, vahvistettua ja tieteellisesti tutkittua tietoa lähes 30 000:sta kosmetiikan ainesosasta. Tietokannan avulla voit selvittää, miksi kosmetiikkatuotteissasi on tiettyjä ainesosia, mitä ominaisuuksia niillä on ja paljon muuta. Tällä hetkellä tietokanta on saatavilla 14 eri kielellä, lisää kieliä tulee saataville myöhemmin.
Tietokanta
