Ainesosa
PEG-54 CASTOR OIL
Ainesosatieto
”PEG” tarkoittaa polyetyleeniglykolin (PEG) johdannaista. ”PEG-”sanaosan perässä oleva luku (tai ensimmäinen ”PEG/...-”sanaosaa seuraava luku) tarkoittaa molekyyliyksiköiden -CH2-CH2-O- keskimäärää. Ainesosa, joka pohjautuu risiiniöljyyn (Ricinus communis -siemenöljy).
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
HAJUSTEOLJYJEN APUAINE
Apuaine parfyymiöljyjä ja/tai aromeja
TENSIDI – EMULGOIVA
Mahdollistaa hienojakoisten öljyn ja veden seosten muodostumisen (emulsiot)
TENSIDI – PUHDISTAVA
Pinta-aktiivinen aine ihon, hiusten ja/tai hampaiden puhdistamiseen
Alkuperä
kasviperäinen/synteettinen
Esiintyminen kosmetiikassa
Kasvovedet, partavedet ja hiusvedet, liuotin ja solubilisaattori vaikuttaville aineille, parfyymiöljyt ja väriaineet, kosteuttavat aineet, voiteiden pohjana sekä koostumuksen parantajana, sitovana aineena, pehmentimenä ja kiinnitysaineena
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Kiinteät PEG-aineet toimivat huulipunien ja voiteiden koostumuksen parantajina sekä kosteuttavina aineina. Iho sietää niitä hyvin, eivätkä ne ole mikrobiologisesti herkkiä, joten yleensä niihin ei tarvitse lisätä säilöntäaineita. Polyetyleeniglykolit (INCI: PEG-...) ovat etyleeniglykolin polykondensaatiotuotteita tai etyleenioksidin polymeroitumistuotteita. Nimeen lisätty numero tarkoittaa aineessa olevien etyleenioksidiyksiköiden keskimäärää. PEG-johdannaisten koostumus on kasvavassa määrin kiinteä polymeroitumisasteen kasvaessa. PEG-aineet ovat nestemäisiä, jos niiden keskimääräinen moolimassa on enintään 600 g/mol, vahamaisia, jos moolimassa on enintään 1 000 g/mol, ja kiinteitä vahoja, jos moolimassa on 4 000 g/mol tai enemmän. Kiinteitä ja nestemäisiä ainesosia sekoittamalla saadaan koostumukseltaan voidemaisia tuotteita, joita käytetään vedettöminä ja vedellä pois huuhdeltavina pohjina. Kun moolimassa kasvaa, polyetyleeniglykolien vesiliukoisuus ja hygroskooppisuus (eli kyky imeä kosteutta) vähenevät. Polyetyleeniglykoleja (PEG) ja niiden johdannaisia käytetään ensisijaisesti kosmetiikassa, koska niillä on monia erilaisia viskositeetti- ja liukoisuusominaisuuksia, ja iho sietää niitä erittäin hyvin. Polyetyleeniglykolit liukenevat veteen eivätkä ole rasvaisia, joten ne sopivat moniin kosmeettisiin käyttötarkoituksiin. Nestemäiset PEG-aineet sopivat esimerkiksi solubilisaattoreiksi ja liuottimiksi sekä glyserolin korvaavaksi aineeksi kasvo- ja parranajoemulsioissa ja hiusten hoitonesteissä. Hajusteita tai niiden seoksia voidaan kutsua kosmetiikassa myös tuoksuiksi, parfyymiöljyiksi tai tuoksuöljyiksi. Kosmetiikkatuotteissa niistä ilmoitetaan INCI-nimellä ”PARFUM”. Kyse on laimentamattomista yksittäisistä aineista tai aineiden seoksista, joita voidaan valmistaa luonnollisista raaka-aineista tai tuottaa (puoli-)synteettisesti. Ne toimivat lähtöaineina valmistettaessa parfyymejä, eau de parfum- ja eau de toilette -tuotteita, kölninvesiä ja muita hajustettuja kosmetiikkatuotteita. Hajusteiden keskimääräinen pitoisuus parfyymeissä on 15–30 %, eau de parfum -tuotteissa 10–14 %, eau de toilette -tuotteissa 6–9 % ja kölninvesissä 3–5 %. Ihovoiteissa, shampoissa, hiuslakoissa ja suihkedeodoranteissa pitoisuus on noin 0,2–1 % ja deodoranttipuikoissa noin 1–3 %. Parfyymiöljyt sisältävät eteerisiä öljyjä, hartsimaisia aineita ja nestemäisiä öljyjä. Niitä saadaan muun muassa kukista, lehdistä ja varsista, hedelmistä ja hedelmien kuorista tai kasvien juurista, puista, ruohoista tai yrteistä, neulasista, pihkasta ja palsameista. Lisäksi käytetään vain luonnollisista tuotteista eristettyjä yhdisteitä, kuten aldehydejä, ketoneja, esterejä, alkoholeja jne. (geranioli, sitronellaali, sitraali, eugenoli, mentoli) sekä puolisynteettisiä tuoksuja (sitronelloli, geranyyliasetaatti, jononi) ja synteettisiä tuoksuja (kuten fenyylietyylialkoholi ja linalooli). Eläinperäisiä tuoksuja, kuten myskiä ja ambraa, käytetään vain harvoin. Risiiniöljyä (INCI: RICINUS COMMUNIS SEED OIL) saadaan moringapuun siemenistä. Risiiniöljy sisältää tyypillisesti hyvin suuren määrän erityistä rasvahappoa, risiiniöljyhappoa. Se on C18-rasvahappo, jossa on hydroksyyliryhmä C12:ssa ja kaksoissidos C-9:ssä. Öljyä voidaan käsitellä edelleen puolisynteettisesti ja tehdä siitä liuotinaineita, tensidejä eli pinta-aktiivisia aineita, emulgointiaineita tai koostumuksen parantajia. Tensidit eli pinta-aktiiviset aineet ovat puhdistavua aineita, joilla suuri merkitys ihon ja hiusten puhdistamistuotteissa. Ne ovat aineita, jotka molekyylirakenteensa ansiosta pystyvät vähentämään nesteen pintajännitystä. Näin on mahdollista sekoittaa tarkasti keskenään kaksi ainetta (kuten öljy ja vesi), joiden sekoittaminen on tavallisesti mahdotonta. Tensideillä on ominaisuuksiensa ansiosta monenlaisia käyttötapoja kosmetiikassa: niillä voidaan puhdistaa ja tuottaa vaahtoa, ja ne voivat toimia emulgointiaineina ja sekoittaa aineita toisiinsa. Shampoissa, suihkugeeleissä ja saippuoissa tensidejä käytetään esimerkiksi pesemään rasva- ja likahiukkaset pois iholta veden avulla. Tensidejä käytetään myös hammastahnoissa. Tensidit auttavat hammastahnaa liukenemaan ja leviämään suuhun nopeasti ja kokonaan hammaspesun aikana. Kosmetiikassa käytetyt tensidit tuotetaan pääasiassa synteettisesti kasvipohjaisista raaka-aineista. Tensidejä käytetään usein yhdisteinä, jotta kaikki halutut vaatimukset (kuten lian liukeneminen ja vaahdon muodostaminen sekä hyvä siedettävyys ihon kannalta) pystytään täyttämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tuotteisiin yhdistetään taidokkaasti pinta-aktiivisia aineita, joilla on yksittäin käsiteltynä erilaisia ominaisuuksia: esim. ihon huonosti sietämä tensidi, jolla on erinomainen kyky poistaa likaa, ja hyvin mieto tensidi, joka suojaa ihoa. Näin saadaan lopputuote, jolla on hyviä puhdistavia ominaisuuksia ja edelleen hyvä siedettävyys iholla. Emulgointiaineita käytetään usein apuaineina kosmetiikkatuotteissa. Niiden avulla voidaan sekoittaa pysyvästi stabiili emulsio kahdesta ainesosasta (kuten öljystä ja vedestä), joiden sekoittaminen ei tavallisesti ole mahdollista. Tällä tavalla yhdessä ja samassa kosmetiikkatuotteessa voidaan käyttää sekä vesi- että öljypohjaisia hoitavia ja vaikuttavia aineita. Emulgointiaineilla tämä onnistuu, koska niiden molekyylit koostuvat lipofiilisestä ja hydrofiilisestä osasta. Sen ansiosta ne voivat vähentää kahden yhteensopimattoman aineen (kuten rasvan ja veden) välillä olevaa rajapintajännitystä. Emulgointiaineita käytetään erityisesti voiteissa, kosteusemulsioissa ja puhdistusaineissa. Nykyään emulgointiaineet eivät kuitenkaan ole pelkkiä apuaineita, jotka pitävät emulsion vakaana. Sokeriin, lesitiiniin tai glyseriinimonodistearaattiin pohjautuvat rasvahappoesterit parantavat esimerkiksi ihon kosteustasapainoa, minkä ansiosta niitä pidetään vaikuttavina aineina kosmetiikassa.
Tietoa turvallisesta käytöstä
Claudia Fruijtier-Pölloth: Safety assessment on polyethylene glycols (PEGs) and their derivatives as used in cosmetic products. Julkaisussa: ”Toxicology” (2005), No. 214, P. 1–38. Julkaisija: Elsevier Ireland Ltd.
Kuuluu seuraaviin ainesosaryhmiin
Kosmetiikan sääntely
Kosmetiikan ainesosia säännellään. Huomaathan kuitenkin, että EU:n ulkopuolella kosmetiikan ainesosasääntely voi poiketa EU-sääntelystä.
Tietokanta
Kosmetiikkatuotteet ovat ihmisille tärkeitä ja ne ovat oleellisia tuotteita arjessa. Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät päivittäin keskimäärin yli seitsemää erilaista kosmetiikkatuotetta. Käytätkö sinäkin? On luonnollista haluta tietää lisää näiden tuotteiden ainesosista.
Nykypäivän digitaalisessa maailmassa kosmetiikasta löytyy helposti paljon erilaista tietoa. Voi kuitenkin olla vaikea päätellä, mitkä tietolähteistä ovat luotettavia. Eurooppalainen COSMILE Europe -ainesosatietokanta sisältää luotettavaa, vahvistettua ja tieteellisesti tutkittua tietoa lähes 30 000:sta kosmetiikan ainesosasta.
Tietokannan avulla voit selvittää, miksi kosmetiikkatuotteissasi on tiettyjä ainesosia, mitä ominaisuuksia niillä on ja paljon muuta. Tällä hetkellä tietokanta on saatavilla 14 eri kielellä, lisää kieliä tulee saataville myöhemmin.
