Ainesosa
PROPYLENE GLYCOL
Nimi / kuvaus
Propyleeniglykoli; 1,2-propaanidioli, 1,2-dihydroksipropaani
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
HAJUSTEOLJYJEN APUAINE
Apuaine parfyymiöljyjä ja/tai aromeja
IHOA HOITAVA
Pitää ihon hyvässä kunnossa
KOSTEUTTA SITOVA
Pitää ja säilyttää kosmetiikkatuotteiden kosteuden
LIUOTIN
Liuottaa muita aineita
VISKOSITEETTIA SÄÄTELEVÄ
Lisää tai vähentää kosmetiikan sitkaisuutta (viskositeettia)
Alkuperä
synteettinen kasviperäinen/synteettinen
Esiintyminen kosmetiikassa
Erilaiset iholle ja hiuksiin, hampaisiin, suuhun ja huulille käytettävät kosmetiikkatuotteet, aurinkovoiteet, deodorantit
Esiintyminen muissa tuotteissa
Elintarvikkeiden lisäaine (E 1520), kosteuspyyhkeet, kodin puhdistusaineet, lääkevoiteet, tabletit, kapselit, nenäsuihkeet, kurlausliuokset, tekniset leikkuunesteet, jäänpoistoaineet, jarrunesteet
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Propyleeniglykoli on kemiallisesti divalentti alkoholi ja väritön, hiukan öljyinen, makealta maistuva ja lähes hajuton neste, joka liukenee helposti veteen. Alkoholit, kuten propyleeniglykoli, ovat veden ohella tärkeimpiä liuottimia kosmetiikkavalmisteissa. Propyleeniglykolia käytetään glyseriinin tapaan esim. ihovoiteissa, kasvovesissä, hammastahnoissa ja deodoranteissa pääasiassa liuottimena, solubilisaattorina ja/tai kosteuttajana. Alkoholit ovat yleisesti alifaattisten ja alisyklisten tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien hiilivetyjen hydroksijohdannaisia. Systemaattiset nimet johdetaan kantahiilivetyjen nimistä lisäämällä pääte -oli. Molekyylin sisältämästä OH-ryhmien määrästä riippuen viitataan monohydrisiin, bivalentteihin (diolit) tai trivalentteihin alkoholeihin (triolit). Alkoholit eritellään primaarisiin, sekundaarisiin ja tertiäärisiin alkoholeihin OH-ryhmän (-ryhmien) sijainnin perusteella. Erityisesti seuraavia alkoholeja käytetään kosmetiikkatuotteiden ainesosina: Etyylialkoholi (etanoli) ja isopropyylialkoholi (isopropanoli) sekä polyvalentit alkoholit glyseriini (glyseroli), propyleeniglykoli, butyleeniglykoli, pentyleeniglykoli ja heksyleeniglykoli. Hajusteita tai niiden seoksia voidaan kutsua kosmetiikassa myös tuoksuiksi, parfyymiöljyiksi tai tuoksuöljyiksi. Kosmetiikkatuotteissa niistä ilmoitetaan INCI-nimellä ”PARFUM”. Kyse on laimentamattomista yksittäisistä aineista tai aineiden seoksista, joita voidaan valmistaa luonnollisista raaka-aineista tai tuottaa (puoli-)synteettisesti. Ne toimivat lähtöaineina valmistettaessa parfyymejä, eau de parfum- ja eau de toilette -tuotteita, kölninvesiä ja muita hajustettuja kosmetiikkatuotteita. Hajusteiden keskimääräinen pitoisuus parfyymeissä on 15–30 %, eau de parfum -tuotteissa 10–14 %, eau de toilette -tuotteissa 6–9 % ja kölninvesissä 3–5 %. Ihovoiteissa, shampoissa, hiuslakoissa ja suihkedeodoranteissa pitoisuus on noin 0,2–1 % ja deodoranttipuikoissa noin 1–3 %. Parfyymiöljyt sisältävät eteerisiä öljyjä, hartsimaisia aineita ja nestemäisiä öljyjä. Niitä saadaan muun muassa kukista, lehdistä ja varsista, hedelmistä ja hedelmien kuorista tai kasvien juurista, puista, ruohoista tai yrteistä, neulasista, pihkasta ja palsameista. Lisäksi käytetään vain luonnollisista tuotteista eristettyjä yhdisteitä, kuten aldehydejä, ketoneja, esterejä, alkoholeja jne. (geranioli, sitronellaali, sitraali, eugenoli, mentoli) sekä puolisynteettisiä tuoksuja (sitronelloli, geranyyliasetaatti, jononi) ja synteettisiä tuoksuja (kuten fenyylietyylialkoholi ja linalooli). Eläinperäisiä tuoksuja, kuten myskiä ja ambraa, käytetään vain harvoin.
Lisätietoa
Kosketusallergiaepäilyn selvittämiseksi tämä aine voidaan testata rutiininomaisesti ihotautilääkärillä epikutaanitestillä.
Kuuluu seuraaviin ainesosaryhmiin
Kosmetiikan sääntely
Kosmetiikan ainesosia säännellään. Huomaathan kuitenkin, että EU:n ulkopuolella kosmetiikan ainesosasääntely voi poiketa EU-sääntelystä.