Ainesosa
SODIUM PROPYLPARABEN
Nimi / kuvaus
Natriumpropyyliparabeeni; propyyli-4-hydroksibentsoaatti, natriumsuola
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
SÄILÖNTÄAINE
Suojaa kosmetiikkatuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta
Alkuperä
synteettinen
Esiintyminen kosmetiikassa
Ihonhoito- ja puhdistustuotteissa, kuten emulsioissa, voiteissa, shampoissa sekä muotoilutuotteissa ja monissa muissa kosmetiikkatuotteissa
Esiintyminen muissa tuotteissa
Parabeenit myös pidentävät lääkevalmisteiden ja tiettyjen elintarvikkeiden (kuten salaattien, kalojen ja majoneesin) säilyvyysaikaa. Kaikkien säilöntäaineiden tapaan ne suojaavat tuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta ja varmistavat täten, että tuote on kuluttajalle turvallinen.
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Säilöntäaineet suojelevat kosmetiikkatuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta, ja niillä on siten suuri merkitys kuluttajien terveydelle. Jos kosmetiikkatuote sisältää vettä, säilöntäaineet ovat erityisen välttämättömiä, koska mikro-organismit voivat levitä veteen ja lisääntyä siinä. Kosmetiikkatuotteet eivät yleensä sisällä vain yhtä säilöntäainetta, vaan niissä on seos erilaisia säilöntäaineita, jotka toimivat yhtä aikaa erilaisia bakteereita, hiivoja tai homeita vastaan. Kukin näistä aineista on testattu erikseen, joten niiden käyttö kosmetiikkatuotteissa on turvallista (yksittäin ja yhdessä käytettyinä). Valmistajat käyttävät tuotteessa aina vain alhaisinta mahdollista pitoisuutta, joka takaa ihanteellisen säilyvyysajan ja turvallisen käytön. Parabeenit ovat para-hydroksibentsoehapon suoloja tai esterejä. Niille sukua olevan bentsoehapon tavoin niillä on antimikrobinen ja sieniä tuhoava vaikutus. Siksi joitakin esterejä on käytetty kosmetiikan säilöntäaineena jo yli 80 vuoden ajan. Seuraavien aineiden käyttö on sallittua kosmetiikassa: para-hydroksibentsoehappo (parabeeni), metyyliparabeeni, etyyliparabeeni, propyyliparabeeni, butyyliparabeeni ja jotkin niiden natrium-, kalium-, ja kalsiumsuolat. Luonnossa parabeeneja löytyy monista kasveista, kuten kurkuista, porkkanoista, sipuleista, kirsikoista, mustikoista ja mansikoista.
Tietoa turvallisesta käytöstä
Koko EU-alueen markkinoita koskevan EU:n kosmetiikka-asetuksen (1223/2009) mukaan säilöntäaineet ovat aineita, joita käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti estämään mikro-organismien kasvua kosmetiikkatuotteessa. Asetuksen liite V määrittelee aineet, joita voidaan käyttää kosmetiikan säilöntäaineina. Tässä niin kutsutussa säilöntäaineiden positiivilistassa määritellään enimmäispitoisuudet näiden aineiden käytölle sekä sallitut käyttötarkoitukset. Säilöntäaineita testataan kattavasti ja niiden toksikologinen turvallisuus selvitetään ennen niiden hyväksymistä ja lisäämistä liitteeseen V. Valmistajien on todistettava aineiden terveysturvallisuus laajoilla tieteellisillä tutkimuksilla. Tällä hetkellä parabeenit ovat tieteellisestä näkökulmasta katsottuna markkinoiden eniten tutkittuja ja turvallisimpia säilöntäaineita. Saksan liittovaltion riskinarviointi-instituutti BfR on luokitellut parabeenit turvallisiksi. Vuonna 2010 kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea SCCS arvioi yksittäisten parabeenien pitoisuudet kosmetiikkatuotteissa ja vahvisti uudestaan toukokuussa 2013, että parabeenit voidaan luokitella turvallisiksi kosmetiikkatuotteissa käytetyillä pitoisuuksilla. Tämänhetkinen aihetta koskeva kirjallisuus todistaa, että allergioiden näkökulmasta parabeenit kuuluvat säilöntäaineisiin, joiden mahdollisesti allergisoiva vaikutus on erityisen vähäinen. Allergioista on raportoitu, mutta jos raportit suhteutetaan käytön yleisyyteen (monet markkinoilla olevat tuotteet sisältävät säilöntäaineena parabeeneja), parabeenit voidaan luokitella allergiamielessä merkityksettömiksi.
Linkit tieteellisiin arviointeihin
Miksi aiheesta keskustellaan?
Propyyliparabeenia epäillään hormonitoimintaa häiritseväksi ja rintasyöpää aiheuttavaksi aineeksi.
Faktat: Propyyliparabeeni on hyvin siedetty säilöntäaine, jonka käyttö on sallittu kosmetiikkatuotteissa. Lukuisat asiantuntijakomiteat (Euroopassa, Yhdysvalloissa, Alankomaissa jne.) (2, 3 ja 4) ovat laajalti arvioineet sen turvallisuutta. Propyyliparabeenin käytön turvallisuutta kosmetiikkatuotteissa on arvioitu pelkästään Euroopassa vuosina 2005, 2006, 2008, 2010, 2011, 2013 ja jälleen vuonna 2020. Tällöin huomioitiin kaikki saatavilla olevat tieteelliset tiedot, mukaan lukien tiedot hormonitoiminnan häiritsemisestä.
Parabeeneilla on havaittu vähäinen estrogeenireseptoreihin kohdistuva vaikutus in vitro -tutkimuksissa (tämä tarkoittaa tutkimuksia tai käsittelyä keinotekoisessa laboratorioympäristössä, kuten koeputkessa). Tällainen aktiivisuus on yleisesti ottaen yli 20 000–700 000 kertaa vähäisempää kuin viitteenä käytetyn naishormonin (estradiolin) aktiivisuus. Mitä lyhyempi molekyyli sitä paitsi on, sitä heikommin se imeytyy ihoon ja sitä heikompi sen vaikutus on: parabeenit muuttuvat iholla nopeasti molekyyliksi, joka ei näytä synnyttävän näitä vähäisiä vaikutuksia. In vivo -tulokset (joilla viitataan eläville organismeille tehtyihin tutkimuksiin tai käsittelyyn) ovat ristiriitaisia (1) (2). Koska monien tutkimusten havaittiin olevan keskenään ristiriitaisia, eurooppalaiset asiantuntijat analysoivat vuonna 2020 kaikki kirjallisuudessa saatavilla olevat relevantit tiedot keskittyen tutkimukseen, joka koski aineen mahdollisesti hormonitoimintaan kohdistuvia vaikutuksia. Asiantuntijat päättelivät, että tämänhetkisen näytön määrä ei riitä, jotta propyyliparabeeni voitaisiin lopullisesti katsoa hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi (5).
Siksi propyyliparabeenien turvallisuutta arvioitiin soveltamalla pahinta mahdollista uhkakuvaa. Tämä tarkoittaa, että arvioinnissa huomioitiin sekä suurin mahdollinen altistus ja imeytyminen ihon kautta että alhaisin vaikutukseton annos. Tämän seurauksena eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset asiantuntijat pitävät nyt propyyliparabeenia turvallisena käyttää kosmetiikkatuotteissa sallituilla pitoisuuksilla.
Tämänhetkisissä tieteellisissä tutkimuksissa ei lisäksi ole havaittu mitään syy-yhteyttä parabeenialtistuksen ja rintasyövän kehittymisen välillä (Académie de pharmacie, 2013) (5)(6).
Johtopäätökset: Kaikkien säilöntäaineiden tapaan propyyliparabeenin käyttöä säädellään tiukasti eurooppalaisessa lainsäädännössä. Sen käytön turvallisuutta kosmetiikkatuotteissa on tutkittu moneen kertaan viimeisten 15 vuoden aikana ja jälleen vuonna 2020 (5). Propyyliparabeenia ei pidetä todistetusti hormonitoimintaa häiritsevänä aineena, eikä se ole perimämyrkyllinen eikä syöpää tai allergiaa aiheuttava aine. Ei lopulta ole myöskään näyttöä siitä, että propyyliparabeenia käyttävillä henkilöillä olisi suurempi rintasyöpäriski. Yhteenvetona voidaan sanoa, että toimivaltaiset terveysviranomaiset pitävät propyyliparabeenia turvallisena käyttää kosmetiikkatuotteissa tällä hetkellä sallituilla, hyvin alhaisilla pitoisuuksilla.
Lähteet:
(1) In vitro -tiedot mahdollistavat vaikutusmekanismin tunnistamisen. Jotta voidaan selvittää, synnyttääkö kyseinen mekanismi vaikutuksia elävään organismiin, suoritetaan in vivo -tutkimuksia.
(2) Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) lausunnot kuluttajaturvallisuudesta:
a. SCCP/0873/05: https://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_sccp/docs/sccp_o_019.pdf
b. Extended Opinion on Parabens, underarm cosmetics, and breast cancer, SCCP/0874/05: http://www.alegesanatos.ro/dbimg/files/Parabens.pdf
c. SCCP/1017/06: https://ec.europa.eu/health/ph_risk/committees/04_sccp/docs/sccp_o_074.pdf
d. SCCP/1183/08: https://ec.europa.eu/health/archive/ph_risk/committees/04_sccp/docs/sccp_o_138.pdf
e. SCCS/1348/10: https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/scientific_committees/consumer_safety/docs/sccs_o_041.pdf
f. "Clarification on Opinion SCCS/1348/10 in the light of the Danish clause of safeguard banning the use of parabens in cosmetic products intended for children under three years of age", SCCS/1446/11: https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/scientific_committees/consumer_safety/docs/sccs_o_069.pdf
g. SCCS/1514/13:
Kosmetiikkatuotteet ovat ihmisille tärkeitä ja ne ovat oleellisia tuotteita arjessa. Eurooppalaiset kuluttajat käyttävät päivittäin keskimäärin yli seitsemää erilaista kosmetiikkatuotetta. Käytätkö sinäkin? On luonnollista haluta tietää lisää näiden tuotteiden ainesosista. Nykypäivän digitaalisessa maailmassa kosmetiikasta löytyy helposti paljon erilaista tietoa. Voi kuitenkin olla vaikea päätellä, mitkä tietolähteistä ovat luotettavia. Eurooppalainen COSMILE Europe -ainesosatietokanta sisältää luotettavaa, vahvistettua ja tieteellisesti tutkittua tietoa lähes 30 000:sta kosmetiikan ainesosasta. Tietokannan avulla voit selvittää, miksi kosmetiikkatuotteissasi on tiettyjä ainesosia, mitä ominaisuuksia niillä on ja paljon muuta. Tällä hetkellä tietokanta on saatavilla 14 eri kielellä, lisää kieliä tulee saataville myöhemmin.
Tietokanta
