Ainesosa
BENZYL ALCOHOL
Nimi / kuvaus
Bentsyylialkoholi
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
HAJUSTE
Korostaa tuotteen hajua ja/tai antaa iholle tuoksun
LIUOTIN
Liuottaa muita aineita
SÄILÖNTÄAINE
Suojaa kosmetiikkatuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta
VISKOSITEETTIA SÄÄTELEVÄ
Lisää tai vähentää kosmetiikan sitkaisuutta (viskositeettia)
Alkuperä
synteettinen/kasviperäinen
Esiintyminen kosmetiikassa
Parfyymit, eau de toilette -hajuvedet, partavedet, erilaiset hajustetut kosmetiikkatuotteet
Esiintyminen muissa tuotteissa
Lääkevalmisteet ja lääkinnälliset laitteet, leivonnaiset ja makeiset, gelatiini, viina, maalinpoistoaineet, kehittymistä nopeuttavat aineet, hiilipaperi, sellakka, muste
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Hajuste- ja aromaattiselta koostumukseltaan bentsyylialkoholi on luonnollinen ainesosa monissa eteerisissä kukkaöljyissä, erityisesti tuoksuvissa kasveissa, kuten rohtoilangiassa, tuberosassa, jasmiinissa ja kultalakassa. Bentsyylialkoholia esiintyy myös aidossa ruusuöljyssä, hyasinttien ja kassian kukkien nestemäisessä öljyssä sekä valeakaasian tuoksussa. Bentsyylialkoholia on myös erilaisissa aromaattisissa balsameissa (perun balsami, rohtobalsami, bentsoe). Myyntipäällysmerkinnöissä ilmoitettava hajuste EY:n kosmetiikka-asetuksen 19 artiklan 1g kohdan mukaisesti. Hajusteita tai niiden seoksia voidaan kutsua kosmetiikassa myös tuoksuiksi, parfyymiöljyiksi tai tuoksuöljyiksi. Kosmetiikkatuotteissa niistä ilmoitetaan INCI-nimellä ”PARFUM”. Kyse on laimentamattomista yksittäisistä aineista tai aineiden seoksista, joita voidaan valmistaa luonnollisista raaka-aineista tai tuottaa (puoli-)synteettisesti. Ne toimivat lähtöaineina valmistettaessa parfyymejä, eau de parfum- ja eau de toilette -tuotteita, kölninvesiä ja muita hajustettuja kosmetiikkatuotteita. Hajusteiden keskimääräinen pitoisuus parfyymeissä on 15–30 %, eau de parfum -tuotteissa 10–14 %, eau de toilette -tuotteissa 6–9 % ja kölninvesissä 3–5 %. Ihovoiteissa, shampoissa, hiuslakoissa ja suihkedeodoranteissa pitoisuus on noin 0,2–1 % ja deodoranttipuikoissa noin 1–3 %. Parfyymiöljyt sisältävät eteerisiä öljyjä, hartsimaisia aineita ja nestemäisiä öljyjä. Niitä saadaan muun muassa kukista, lehdistä ja varsista, hedelmistä ja hedelmien kuorista tai kasvien juurista, puista, ruohoista tai yrteistä, neulasista, pihkasta ja palsameista. Lisäksi käytetään vain luonnollisista tuotteista eristettyjä yhdisteitä, kuten aldehydejä, ketoneja, esterejä, alkoholeja jne. (geranioli, sitronellaali, sitraali, eugenoli, mentoli) sekä puolisynteettisiä tuoksuja (sitronelloli, geranyyliasetaatti, jononi) ja synteettisiä tuoksuja (kuten fenyylietyylialkoholi ja linalooli). Eläinperäisiä tuoksuja, kuten myskiä ja ambraa, käytetään vain harvoin. Säilöntäaineet suojelevat kosmetiikkatuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta, ja niillä on siten suuri merkitys kuluttajien terveydelle. Jos kosmetiikkatuote sisältää vettä, säilöntäaineet ovat erityisen välttämättömiä, koska mikro-organismit voivat levitä veteen ja lisääntyä siinä. Kosmetiikkatuotteet eivät yleensä sisällä vain yhtä säilöntäainetta, vaan niissä on seos erilaisia säilöntäaineita, jotka toimivat yhtä aikaa erilaisia bakteereita, hiivoja tai homeita vastaan. Kukin näistä aineista on testattu erikseen, joten niiden käyttö kosmetiikkatuotteissa on turvallista (yksittäin ja yhdessä käytettyinä). Valmistajat käyttävät tuotteessa aina vain alhaisinta mahdollista pitoisuutta, joka takaa ihanteellisen säilyvyysajan ja turvallisen käytön.
Tietoa turvallisesta käytöstä
Mahdollisesti allergisoivan vaikutuksensa vuoksi 26 yksittäistä hajustetta tulee EU:ssa mainita erikseen kosmetiikkatuotteiden pakkauksissa. Ne ovat alfa-isometyylijononi, amyylisinnamaali, amyyli-sinnamyylialkoholi, anisalkoholi, bentsyylialkoholi, bentsyylibentsoaatti, bentsyylisinnamaatti, bentsyylisalisylaatti, butyylifenyyli-metyylipropionaali, sinnamaali, sinnamyylialkoholi, sitraali, sitronelloli, kumariini, eugenoli, Evernia furfuracea -uute, Evernia prunastri -uute, farnesoli, geranioli, heksyylisinnamaali, hydroksisitronellaali, hydroksi-isoheksyyli-3-syklohekseeni-karboksaldehydi, isoeugenoli, limoneeni, linaloli ja metyyli-2-oktynoaatti. Kun nämä aineet ilmoitetaan pakkauksissa, allergikot tietävät välttää tuotteita, jos tietävät reagoivansa allergisesti yhteen tai useampaan näistä aineista. Laajan Euroopassa toteutetun tutkimuksen mukaan noin 2 %:lla väestöstä on kosketusallergia vähintään yhdelle tuoksulle, ja naisilla sitä esiintyy kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Mikäli epäillään hajusteallergiaa, lääkäri voi teettää epikutaanitestin eli lapputestin kahdella standardoidulla hajustesarjalla (nk. perussarja). Tässä testissä epäillyt allergeenit laitetaan alumiinikuvuille eli testilapuille, jotka kiinnitetään teipin avulla kahdeksi vuorokaudeksi selän ihoon. Sen jälkeen havainnoidaan, ilmeneekö testialueen iholla punoitusta ja tulehdusta, ts. kehittyykö ihottuma (ekseema). Hajusteallergeenien testisarjalla voidaan tunnistaa yleinen herkistyneisyys hajusteille 70–80 %:ssa tapauksista. Koska yksittäisten hajusteiden pitoisuudet ovat kosmetiikkatuotteissa joskus hyvin pieniä, herkistymistä aiheuttavan aineen kynnyspitoisuutta, joka aiheuttaisi kosketusallergisen reaktion, ei usein saavuteta tavallisessa käytössä erityisesti tuotteilla, jotka huuhdellaan pois käytön jälkeen (nk. poishuuhdeltavat tuotteet). Jos hajusteseoksella tehdyn testin tulos on positiivinen, testi tulee toistaa seoksen yksittäisillä aineilla. Vain tällöin on mahdollista osoittaa tarkasti, mille aineille henkilö on allerginen. Tämä aine on nimenomaisesti hyväksytty ja/tai ilmoitettu aineeksi, jonka käyttöön kohdistuu rajoituksia, koska se on lisätty EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteeseen III Euroopan komission kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) arvioinnin jälkeen. Rajoitukset voivat liittyä esimerkiksi aineen puhtauskriteereihin, enimmäispitoisuuteen tai tiettyihin tuoteluokkiin rajaamiseen. Tämän aineen käyttö kosmetiikkatuotteissa on turvallista, kun huomioidaan sitä koskevat liitteessä III mahdollisesti asetetut ehdot. Koko EU-alueen markkinoita koskevan EU:n kosmetiikka-asetuksen (1223/2009) mukaan säilöntäaineet ovat aineita, joita käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti estämään mikro-organismien kasvua kosmetiikkatuotteessa. Asetuksen liite V määrittelee aineet, joita voidaan käyttää kosmetiikan säilöntäaineina. Tässä niin kutsutussa säilöntäaineiden positiivilistassa määritellään enimmäispitoisuudet näiden aineiden käytölle sekä sallitut käyttötarkoitukset. Säilöntäaineita testataan kattavasti ja niiden toksikologinen turvallisuus selvitetään ennen niiden hyväksymistä ja lisäämistä liitteeseen V. Valmistajien on todistettava aineiden terveysturvallisuus laajoilla tieteellisillä tutkimuksilla.
Lisätietoa
Kosketusallergiaepäilyn selvittämiseksi tämä aine voidaan testata rutiininomaisesti ihotautilääkärillä epikutaanitestillä.
Kuuluu seuraaviin ainesosaryhmiin
Kosmetiikan sääntely
Kosmetiikan ainesosia säännellään. Huomaathan kuitenkin, että EU:n ulkopuolella kosmetiikan ainesosasääntely voi poiketa EU-sääntelystä.