TRIETHANOLAMINE

Nimi / kuvaus

Trietanolamiini (TEA); 2,2',2''-nitrilotrietanoli; tris(2-hydroksietyyli)amiini; trolamiini

---

Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa

HAJUSTE

Korostaa tuotteen hajua ja/tai antaa iholle tuoksun

PUSKUROIVA

Säätelee kosmetiikkatuotteen pH:ta

TENSIDI – EMULGOIVA

Mahdollistaa hienojakoisten öljyn ja veden seosten muodostumisen (emulsiot)

TENSIDI – PUHDISTAVA

Pinta-aktiivinen aine ihon, hiusten ja/tai hampaiden puhdistamiseen

---

Alkuperä

synteettinen

---

Esiintyminen kosmetiikassa

Salvat, voiteet, kosteusemulsiot, geelit

---

Esiintyminen muissa tuotteissa

Lääkinnälliset salvat; maalinpoistajat, kehiteaineet, maalit, pinnoitteet, kiillotusaineet, tuholaistorjunta-aineet, tekniset leikkuunesteet

---

Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä

Hajusteita tai niiden seoksia voidaan kutsua kosmetiikassa myös tuoksuiksi, parfyymiöljyiksi tai tuoksuöljyiksi. Kosmetiikkatuotteissa niistä ilmoitetaan INCI-nimellä ”PARFUM”. Kyse on laimentamattomista yksittäisistä aineista tai aineiden seoksista, joita voidaan valmistaa luonnollisista raaka-aineista tai tuottaa (puoli-)synteettisesti. Ne toimivat lähtöaineina valmistettaessa parfyymejä, eau de parfum- ja eau de toilette -tuotteita, kölninvesiä ja muita hajustettuja kosmetiikkatuotteita. Hajusteiden keskimääräinen pitoisuus parfyymeissä on 15–30 %, eau de parfum -tuotteissa 10–14 %, eau de toilette -tuotteissa 6–9 % ja kölninvesissä 3–5 %. Ihovoiteissa, shampoissa, hiuslakoissa ja suihkedeodoranteissa pitoisuus on noin 0,2–1 % ja deodoranttipuikoissa noin 1–3 %. Parfyymiöljyt sisältävät eteerisiä öljyjä, hartsimaisia aineita ja nestemäisiä öljyjä. Niitä saadaan muun muassa kukista, lehdistä ja varsista, hedelmistä ja hedelmien kuorista tai kasvien juurista, puista, ruohoista tai yrteistä, neulasista, pihkasta ja palsameista. Lisäksi käytetään vain luonnollisista tuotteista eristettyjä yhdisteitä, kuten aldehydejä, ketoneja, esterejä, alkoholeja jne. (geranioli, sitronellaali, sitraali, eugenoli, mentoli) sekä puolisynteettisiä tuoksuja (sitronelloli, geranyyliasetaatti, jononi) ja synteettisiä tuoksuja (kuten fenyylietyylialkoholi ja linalooli). Eläinperäisiä tuoksuja, kuten myskiä ja ambraa, käytetään vain harvoin. Tensidit eli pinta-aktiiviset aineet ovat puhdistavua aineita, joilla suuri merkitys ihon ja hiusten puhdistamistuotteissa. Ne ovat aineita, jotka molekyylirakenteensa ansiosta pystyvät vähentämään nesteen pintajännitystä. Näin on mahdollista sekoittaa tarkasti keskenään kaksi ainetta (kuten öljy ja vesi), joiden sekoittaminen on tavallisesti mahdotonta. Tensideillä on ominaisuuksiensa ansiosta monenlaisia käyttötapoja kosmetiikassa: niillä voidaan puhdistaa ja tuottaa vaahtoa, ja ne voivat toimia emulgointiaineina ja sekoittaa aineita toisiinsa. Shampoissa, suihkugeeleissä ja saippuoissa tensidejä käytetään esimerkiksi pesemään rasva- ja likahiukkaset pois iholta veden avulla. Tensidejä käytetään myös hammastahnoissa. Tensidit auttavat hammastahnaa liukenemaan ja leviämään suuhun nopeasti ja kokonaan hammaspesun aikana. Kosmetiikassa käytetyt tensidit tuotetaan pääasiassa synteettisesti kasvipohjaisista raaka-aineista. Tensidejä käytetään usein yhdisteinä, jotta kaikki halutut vaatimukset (kuten lian liukeneminen ja vaahdon muodostaminen sekä hyvä siedettävyys ihon kannalta) pystytään täyttämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tuotteisiin yhdistetään taidokkaasti pinta-aktiivisia aineita, joilla on yksittäin käsiteltynä erilaisia ominaisuuksia: esim. ihon huonosti sietämä tensidi, jolla on erinomainen kyky poistaa likaa, ja hyvin mieto tensidi, joka suojaa ihoa. Näin saadaan lopputuote, jolla on hyviä puhdistavia ominaisuuksia ja edelleen hyvä siedettävyys iholla. Emulgointiaineita käytetään usein apuaineina kosmetiikkatuotteissa. Niiden avulla voidaan sekoittaa pysyvästi stabiili emulsio kahdesta ainesosasta (kuten öljystä ja vedestä), joiden sekoittaminen ei tavallisesti ole mahdollista. Tällä tavalla yhdessä ja samassa kosmetiikkatuotteessa voidaan käyttää sekä vesi- että öljypohjaisia hoitavia ja vaikuttavia aineita. Emulgointiaineilla tämä onnistuu, koska niiden molekyylit koostuvat lipofiilisestä ja hydrofiilisestä osasta. Sen ansiosta ne voivat vähentää kahden yhteensopimattoman aineen (kuten rasvan ja veden) välillä olevaa rajapintajännitystä. Emulgointiaineita käytetään erityisesti voiteissa, kosteusemulsioissa ja puhdistusaineissa. Nykyään emulgointiaineet eivät kuitenkaan ole pelkkiä apuaineita, jotka pitävät emulsion vakaana. Sokeriin, lesitiiniin tai glyseriinimonodistearaattiin pohjautuvat rasvahappoesterit parantavat esimerkiksi ihon kosteustasapainoa, minkä ansiosta niitä pidetään vaikuttavina aineina kosmetiikassa.

---

Tietoa turvallisesta käytöstä

Tämä aine on nimenomaisesti hyväksytty ja/tai ilmoitettu aineeksi, jonka käyttöön kohdistuu rajoituksia, koska se on lisätty EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteeseen III Euroopan komission kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) arvioinnin jälkeen. Rajoitukset voivat liittyä esimerkiksi aineen puhtauskriteereihin, enimmäispitoisuuteen tai tiettyihin tuoteluokkiin rajaamiseen. Tämän aineen käyttö kosmetiikkatuotteissa on turvallista, kun huomioidaan sitä koskevat liitteessä III mahdollisesti asetetut ehdot.

---

Miksi aiheesta keskustellaan?

EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteessä III asetetaan enimmäisraja-arvot nitrosamiinien pitoisuuksille mono- ja trialkyyliamiineissa ja -alkanoliamiineissa sekä rasvahappojen dialkyyliamiineissa ja dialkanoliamideissa. Nämä ainesosat voivat sisältää sekundaarisia aminoyhdisteitä epäpuhtauksina ja nitrosamiineja voi muodostua näiden reagoidessa nitrosoivien aineiden kanssa (nitriittien kanssa, nitrosointireaktio). Nitrosamiinit ovat mahdollisesti syöpää aiheuttavia ainesosia, ja yllä mainittujen reaktioiden takia niitä voi olla hyvin pieninä jääminä kosmetiikassa valmistusprosessin jälkeen. Faktat: Nitrosamiinien muodostumista ehkäistäänkin maailmanlaajuisella strategialla, joka pohjautuu kosmetiikan sääntelyihin ja ammattitahojen suosituksiin (1 ja 2). Strategia kattaa raaka-aineet (joiden puhtautta valvotaan epäpuhtauksien vähentämiseksi), valmistusprosessin, säilytyksen ja lopputuotteen. On myös tärkeä valita ainesosia, joiden nitrosoitumispotentiaali on hyvin alhainen (2). Näiden toimenpiteiden tehon takaamiseksi nitrosamiinipitoisuudet mitataan sekä raaka-aineista että lopputuotteesta. Nitrosamiinien muodostumisen vähentämiseksi on myös mahdollista lisätä valmisteeseen ainesosia, jotka estävät kyseisen reaktion. Kosmetiikkatuotteiden sisältö kehitetään tieteellisesti, ja niihin kohdistuu monia rajoituksia. Nitrosamiinimäärien hallintamenetelmät ovat tästä täydellinen esimerkki. Johtopäätökset: Nitrosamiinien muodostuminen on erittäin tiukasti säädelty asia kosmetiikkatuotteiden valmistuksessa, ja kaikki vaiheet raaka-aineista lopputuotteeseen huomioidaan. Nitrosamiinien muodostumisen välttämiseksi suoritetaan kaikki mahdolliset varotoimet. Lähteet: (1) Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) lausunto: SCCS/1458/11 - Opinion on Nitrosamines and Secondary Amines in Cosmetic Products: