Ainesosa
CERA ALBA
Nimi / kuvaus
Cera Alba; mehiläisvaha
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
HAJUSTE
Korostaa tuotteen hajua ja/tai antaa iholle tuoksun
IHOA HOITAVA – EMOLLIENTTI
Pehmentää ja silottaa ihoa
KALVONMUODOSTAJA
Muodostaa iholle, hiuksille ja/tai kynsille yhtenäisen kalvon
TENSIDI – EMULGOIVA
Mahdollistaa hienojakoisten öljyn ja veden seosten muodostumisen (emulsiot)
Alkuperä
kasvit
Esiintyminen kosmetiikassa
Koostumuksen parantaja ja emulgointiaine voiteissa, salvoissa, meikissä, emulsioissa ja puikkotuotteissa
Esiintyminen muissa tuotteissa
Lääkevalmisteissa, esim. koostumuksen parantajana ja emulgointiaineena salvoissa jne.
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Cera alba (mehiläisvaha) on keltaista mehiläisten valmistamaa vahaa, jota ne käyttävät pesiensä rakentamiseen. Kemiallisesti vahat ovat estereitä, jotka koostuvat pitkäketjuisesta monohydrisestä alkoholista (rasvapitoinen alkoholi) ja rasvahaposta. Saksalainen rasvoja tutkiva yhdistys German Society for Fat Science luokittelee vahat niiden fysikaalisten ominaisuuksien mukaan: koostumus voi vaihdella 20 °C:ssa vaivattavasta kiinteään tai hauraan kovaan, karkeasta hienokiteiseen, sulaa yli 40 °C:ssa ja olla hyvin ohutta eikä venyvää. Mehiläisvaha on erilaisten C26–C32-alkoholien esterien (myrisiini) seos, jossa on palmitiinihappoa ja muita pitkäketjuisia rasvahappoja. Lisäksi se sisältää vapaita rasvahappoja, hiilivetyjä ja pieniä määriä sterolien estereitä ja rasvapitoisia alkoholeja. Luonnonvahoilla on kalvon muodostavia sekä hydrofobisia (vettä hylkiviä) ominaisuuksia kosmetiikkatuotteissa, ja ne lisäävät kiillon muodostumista iholle (esim. huulipunissa). Mehiläisvaha (INCI: CERA ALBA) parantaa voiteiden tai puikkotuotteiden koostumusta ja suojaa ihoa kuivumiselta. Mehiläisvahaa käytetään kosmetiikkatuotteissa puhdistettuna, ja se on erittäin hyvin siedetty. Mehiläisvahaa käytetään usein koostumuksen parantamiseen, ja se toimii emulsion stabiloijana vesi öljyssä -voiteissa. Hajusteita tai niiden seoksia voidaan kutsua kosmetiikassa myös tuoksuiksi, parfyymiöljyiksi tai tuoksuöljyiksi. Kosmetiikkatuotteissa niistä ilmoitetaan INCI-nimellä ”PARFUM”. Kyse on laimentamattomista yksittäisistä aineista tai aineiden seoksista, joita voidaan valmistaa luonnollisista raaka-aineista tai tuottaa (puoli-)synteettisesti. Ne toimivat lähtöaineina valmistettaessa parfyymejä, eau de parfum- ja eau de toilette -tuotteita, kölninvesiä ja muita hajustettuja kosmetiikkatuotteita. Hajusteiden keskimääräinen pitoisuus parfyymeissä on 15–30 %, eau de parfum -tuotteissa 10–14 %, eau de toilette -tuotteissa 6–9 % ja kölninvesissä 3–5 %. Ihovoiteissa, shampoissa, hiuslakoissa ja suihkedeodoranteissa pitoisuus on noin 0,2–1 % ja deodoranttipuikoissa noin 1–3 %. Parfyymiöljyt sisältävät eteerisiä öljyjä, hartsimaisia aineita ja nestemäisiä öljyjä. Niitä saadaan muun muassa kukista, lehdistä ja varsista, hedelmistä ja hedelmien kuorista tai kasvien juurista, puista, ruohoista tai yrteistä, neulasista, pihkasta ja palsameista. Lisäksi käytetään vain luonnollisista tuotteista eristettyjä yhdisteitä, kuten aldehydejä, ketoneja, esterejä, alkoholeja jne. (geranioli, sitronellaali, sitraali, eugenoli, mentoli) sekä puolisynteettisiä tuoksuja (sitronelloli, geranyyliasetaatti, jononi) ja synteettisiä tuoksuja (kuten fenyylietyylialkoholi ja linalooli). Eläinperäisiä tuoksuja, kuten myskiä ja ambraa, käytetään vain harvoin. Emulgointiaineita käytetään usein apuaineina kosmetiikkatuotteissa. Niiden avulla voidaan sekoittaa pysyvästi stabiili emulsio kahdesta ainesosasta (kuten öljystä ja vedestä), joiden sekoittaminen ei tavallisesti ole mahdollista. Tällä tavalla yhdessä ja samassa kosmetiikkatuotteessa voidaan käyttää sekä vesi- että öljypohjaisia hoitavia ja vaikuttavia aineita. Emulgointiaineilla tämä onnistuu, koska niiden molekyylit koostuvat lipofiilisestä ja hydrofiilisestä osasta. Sen ansiosta ne voivat vähentää kahden yhteensopimattoman aineen (kuten rasvan ja veden) välillä olevaa rajapintajännitystä. Emulgointiaineita käytetään erityisesti voiteissa, kosteusemulsioissa ja puhdistusaineissa. Nykyään emulgointiaineet eivät kuitenkaan ole pelkkiä apuaineita, jotka pitävät emulsion vakaana. Sokeriin, lesitiiniin tai glyseriinimonodistearaattiin pohjautuvat rasvahappoesterit parantavat esimerkiksi ihon kosteustasapainoa, minkä ansiosta niitä pidetään vaikuttavina aineina kosmetiikassa.
Kuuluu seuraaviin ainesosaryhmiin
Kosmetiikan sääntely
Kosmetiikan ainesosia säännellään. Huomaathan kuitenkin, että EU:n ulkopuolella kosmetiikan ainesosasääntely voi poiketa EU-sääntelystä.