Ainesosa
DISODIUM EDTA
Nimi / kuvaus
Dinatrium-EDTA; etyleenidiamiinitetraetikkahappo, dinatriumsuola
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
HAJUSTEOLJYJEN APUAINE
Apuaine parfyymiöljyjä ja/tai aromeja
KELATOIVA
Sitoo metalli-ioneja, jotka voisivat heikentää kosmetiikkatuotteen stabiiliutta ja/tai ulkonäköä
VISKOSITEETTIA SÄÄTELEVÄ
Lisää tai vähentää kosmetiikan sitkaisuutta (viskositeettia)
Alkuperä
synteettinen
Esiintyminen kosmetiikassa
Erilaiset kosmetiikkatuotteet
Esiintyminen muissa tuotteissa
Lääkevalmisteet ja lääkinnälliset laitteet (kuten injektioliuokset, salvat, tinktuurat, silmä- tai nenätipat), elintarvikkeet
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Hajusteita tai niiden seoksia voidaan kutsua kosmetiikassa myös tuoksuiksi, parfyymiöljyiksi tai tuoksuöljyiksi. Kosmetiikkatuotteissa niistä ilmoitetaan INCI-nimellä ”PARFUM”. Kyse on laimentamattomista yksittäisistä aineista tai aineiden seoksista, joita voidaan valmistaa luonnollisista raaka-aineista tai tuottaa (puoli-)synteettisesti. Ne toimivat lähtöaineina valmistettaessa parfyymejä, eau de parfum- ja eau de toilette -tuotteita, kölninvesiä ja muita hajustettuja kosmetiikkatuotteita. Hajusteiden keskimääräinen pitoisuus parfyymeissä on 15–30 %, eau de parfum -tuotteissa 10–14 %, eau de toilette -tuotteissa 6–9 % ja kölninvesissä 3–5 %. Ihovoiteissa, shampoissa, hiuslakoissa ja suihkedeodoranteissa pitoisuus on noin 0,2–1 % ja deodoranttipuikoissa noin 1–3 %. Parfyymiöljyt sisältävät eteerisiä öljyjä, hartsimaisia aineita ja nestemäisiä öljyjä. Niitä saadaan muun muassa kukista, lehdistä ja varsista, hedelmistä ja hedelmien kuorista tai kasvien juurista, puista, ruohoista tai yrteistä, neulasista, pihkasta ja palsameista. Lisäksi käytetään vain luonnollisista tuotteista eristettyjä yhdisteitä, kuten aldehydejä, ketoneja, esterejä, alkoholeja jne. (geranioli, sitronellaali, sitraali, eugenoli, mentoli) sekä puolisynteettisiä tuoksuja (sitronelloli, geranyyliasetaatti, jononi) ja synteettisiä tuoksuja (kuten fenyylietyylialkoholi ja linalooli). Eläinperäisiä tuoksuja, kuten myskiä ja ambraa, käytetään vain harvoin.
Miksi aiheesta keskustellaan?
Etyleenidiamiinitetraetikkahappoa (EDTA) epäillään silmä-ärsytystä aiheuttavaksi ja ympäristölle haitalliseksi aineeksi, koska se on heikosti biohajoava ja sillä on kyky imeä ja kuljettaa raskasmetalleja. Faktat: EDTA imeytyy ihon kautta hyvin vähäisissä määrin, metaboloituu vain vähän ja poistuu elimistöstä nopeasti (1). Turvallisuusmarginaali EDTA:n käyttämiseksi kosmetiikassa on siis 300 000 kertaa suurempi kuin vähimmäisturvallisuusmarginaali (2). EDTA ja sen suolat ovat ärsyttäviä suurina annoksina, mutta niitä käytetään kosmetiikassa vain alhaisina pitoisuuksina (alle 0,5 %). Nämä pitoisuudet estävät EDTA:n käyttöön liittyvät ärsytysoireet. Lisäksi kosmetiikkatuotteiden siedettävyys ihon ja silmien kannalta arvioidaan, ennen kuin tuote tuodaan markkinoille. EDTA:ta ei pidetä pysyvänä, biokertyvänä tai myrkyllisenä saasteenaa. Se on kuitenkin heikosti biohajoava (3). Euroopan komissio katsoo, että raskasmetalleihin liittyvä riski on olemassa vain erityisolosuhteissa, mikä johtuu EDTA/raskasmetallikompleksien jäämisestä sedimentteihin. Johtopäätökset: Koska EDTA:ta käytetään kosmetiikassa alhaisina pitoisuuksina, sen ja sen suolojen käytön katsotaan olevan turvallista ihmisten terveydelle. Kun kyse on muusta kuin sen turvallisesta käytöstä kosmetiikassa, EDTA:n ja sen suolojen ympäristöön liittyvät ominaisuudet oikeuttavat niiden seurannan ympäristöasioiden kannalta. Lähteet: (1) Cosmetic Ingredient Review (CIR) -katsaus, 2019.