Ainesosa
LAWSONIA INERMIS FLOWER/FRUIT/LEAF EXTRACT
Kasvin nimi
Hennapensas
Käytetyt kasvin osat
Kukat Hedelmäliha Lehdet (kuten neulaset)
Valmistetyyppi
Uute (liuotinuute)
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
HAJUSTE
Korostaa tuotteen hajua ja/tai antaa iholle tuoksun
HIUSVÄRIAINE
Värjää hiukset
Alkuperä
kasvit
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Hajusteita tai niiden seoksia voidaan kutsua kosmetiikassa myös tuoksuiksi, parfyymiöljyiksi tai tuoksuöljyiksi. Kosmetiikkatuotteissa niistä ilmoitetaan INCI-nimellä ”PARFUM”. Kyse on laimentamattomista yksittäisistä aineista tai aineiden seoksista, joita voidaan valmistaa luonnollisista raaka-aineista tai tuottaa (puoli-)synteettisesti. Ne toimivat lähtöaineina valmistettaessa parfyymejä, eau de parfum- ja eau de toilette -tuotteita, kölninvesiä ja muita hajustettuja kosmetiikkatuotteita. Hajusteiden keskimääräinen pitoisuus parfyymeissä on 15–30 %, eau de parfum -tuotteissa 10–14 %, eau de toilette -tuotteissa 6–9 % ja kölninvesissä 3–5 %. Ihovoiteissa, shampoissa, hiuslakoissa ja suihkedeodoranteissa pitoisuus on noin 0,2–1 % ja deodoranttipuikoissa noin 1–3 %. Parfyymiöljyt sisältävät eteerisiä öljyjä, hartsimaisia aineita ja nestemäisiä öljyjä. Niitä saadaan muun muassa kukista, lehdistä ja varsista, hedelmistä ja hedelmien kuorista tai kasvien juurista, puista, ruohoista tai yrteistä, neulasista, pihkasta ja palsameista. Lisäksi käytetään vain luonnollisista tuotteista eristettyjä yhdisteitä, kuten aldehydejä, ketoneja, esterejä, alkoholeja jne. (geranioli, sitronellaali, sitraali, eugenoli, mentoli) sekä puolisynteettisiä tuoksuja (sitronelloli, geranyyliasetaatti, jononi) ja synteettisiä tuoksuja (kuten fenyylietyylialkoholi ja linalooli). Eläinperäisiä tuoksuja, kuten myskiä ja ambraa, käytetään vain harvoin. Hiusvärit jaetaan alaryhmiin niiden erilaisten toimintaperiaatteiden mukaan. Eri ryhmiä ovat suoravärit eli ns. tilapäiset värit (sävyt), kevytvärit (väliaikaiset, puolikestävät hiusvärit) ja kestovärit (hapetevärit tai vaalennusvärit). Tilapäisväreissä käytetään suoravärejä (esim. kationisia eli emäksisiä värejä, kuten Basic Red 56 tai Acid Blue 62). Värjätessä ei synny kemiallista reaktioita muiden komponenttien kanssa, ja värit kiinnittyvät hiusten pintaan kestäen siinä yhden tai kahden pesun ajan. Tilapäisväreissä käytetään atso-, trifenyylimetaani- tai antrakinonivärejä. Tilapäisvärit myydään vesi-alkoholiliuoksina. Hiuksiin voi levittää hiuskiinteen kanssa myös hyvin pieniä kullan- tai hopeanhohtoisia pigmenttejä tai jopa fluoresoivia aineita. Kevytväreissä käytetään myös suoravärejä (esim. nitroväriaineita, kuten HC Blue 2 tai HC Yellow 10). Hiuksen pinta värjätään kokonaan, mikä takaa, että väri kestää noin kahdeksasta kymmeneen pesukertaa. Nitrovärit levittyvät pienen molekyylikokonsa ansiosta hiuksiin, mutta ne voi pestä pois. Muita väliaikaisissa väreissä käytettyjä väriaineita ovat muun muassa nitrofenyylidiamiinit, atsovärit ja kinoni-imiinivärit yhdessä orgaanisten liuottimien, kuten glykolieetterin tai polypropeenin, kanssa. Kun kyse on kestoväreistä (hapeteväreistä), ensin käytetään värittömiä värin esiasteita, joita kutsutaan myös kehitteiksi ja koplaajiksi. Varsinaiset väriaineet muodostuvat kemiallisen reaktion seurauksena. Koko hius värjätään, eikä väriä voi pestä pois.
Tietoa turvallisesta käytöstä
Hiusvärit ovat tällä hetkellä yksi kaikkein perusteellisimmin tutkituista kosmetiikkatuotteista EU:n markkinoilla. Euroopan komissio on soveltanut vuodesta 2003 alkaen maailmanlaajuista strategiaa hiusvärien ja hiusväriaineiden turvallisuuden arvioimiseksi Euroopassa. Euroopan komission kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea (SCCS) katsoi yli 100 yksittäistä hiusväriainetta turvallisiksi tehtyään niistä kattavan arvioinnin. Sallitut hiusväriaineet on lueteltu EU:n kosmetiikka-asetuksen N:o 1223/2009 liitteessä III. EU:n komission julkaisu hiusvärien turvallisuudesta
Kuuluu seuraaviin ainesosaryhmiin
Kosmetiikan sääntely
Kosmetiikan ainesosia säännellään. Huomaathan kuitenkin, että EU:n ulkopuolella kosmetiikan ainesosasääntely voi poiketa EU-sääntelystä.