Ainesosa
MEA-BENZOATE
Nimi / kuvaus
MEA-bentsoaatti; bentsoehappo, 2-aminoetanolisuola
Ainesosan käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset kosmetiikkatuotteissa
SÄILÖNTÄAINE
Suojaa kosmetiikkatuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta
Alkuperä
synteettinen
Esiintyminen kosmetiikassa
Säilöntäaineena erilaisissa kosmetiikkatuotteissa
Taustatietoa kosmetiikkakäytöstä
Säilöntäaineet suojelevat kosmetiikkatuotteita mikrobien aiheuttamalta pilaantumiselta, ja niillä on siten suuri merkitys kuluttajien terveydelle. Jos kosmetiikkatuote sisältää vettä, säilöntäaineet ovat erityisen välttämättömiä, koska mikro-organismit voivat levitä veteen ja lisääntyä siinä. Kosmetiikkatuotteet eivät yleensä sisällä vain yhtä säilöntäainetta, vaan niissä on seos erilaisia säilöntäaineita, jotka toimivat yhtä aikaa erilaisia bakteereita, hiivoja tai homeita vastaan. Kukin näistä aineista on testattu erikseen, joten niiden käyttö kosmetiikkatuotteissa on turvallista (yksittäin ja yhdessä käytettyinä). Valmistajat käyttävät tuotteessa aina vain alhaisinta mahdollista pitoisuutta, joka takaa ihanteellisen säilyvyysajan ja turvallisen käytön. Aromaattista karboksyylihappoa, bentsoehappoa, sekä sen suoloja ja esterejä käytetään kosmetiikassa säilöntäaineina. Ne tehoavat hyvin bakteereihin, hiivoihin ja homeisiin kosmetiikkatuotteissa. Luonnossa bentsoehappoa on bentsoehartsissa, joka on antanut nimensä bentsoehapolle. Hartsia saadaan Intiassa ja Malesiassa kasvavista Styrax-suvun puista. Nykyään bentsoehappoa ja sen suoloja ja esterejä tuotetaan pääasiassa kemiallisen synteesin avulla. Bentsoehapon esterit ovat ominaisuuksiltaan osaksi hajusteita, kuten esimerkiksi bentsyylibentsoaatti, etyylibentsoaatti ja metyylibentsoaatti.
Tietoa turvallisesta käytöstä
Koko EU-alueen markkinoita koskevan EU:n kosmetiikka-asetuksen (1223/2009) mukaan säilöntäaineet ovat aineita, joita käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti estämään mikro-organismien kasvua kosmetiikkatuotteessa. Asetuksen liite V määrittelee aineet, joita voidaan käyttää kosmetiikan säilöntäaineina. Tässä niin kutsutussa säilöntäaineiden positiivilistassa määritellään enimmäispitoisuudet näiden aineiden käytölle sekä sallitut käyttötarkoitukset. Säilöntäaineita testataan kattavasti ja niiden toksikologinen turvallisuus selvitetään ennen niiden hyväksymistä ja lisäämistä liitteeseen V. Valmistajien on todistettava aineiden terveysturvallisuus laajoilla tieteellisillä tutkimuksilla. Tämä aine on nimenomaisesti hyväksytty ja/tai ilmoitettu aineeksi, jonka käyttöön kohdistuu rajoituksia, koska se on lisätty EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteeseen III Euroopan komission kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) arvioinnin jälkeen. Rajoitukset voivat liittyä esimerkiksi aineen puhtauskriteereihin, enimmäispitoisuuteen tai tiettyihin tuoteluokkiin rajaamiseen. Tämän aineen käyttö kosmetiikkatuotteissa on turvallista, kun huomioidaan sitä koskevat liitteessä III mahdollisesti asetetut ehdot.
Miksi aiheesta keskustellaan?
EU:n kosmetiikka-asetuksen liitteessä III asetetaan enimmäisraja-arvot nitrosamiinien pitoisuuksille mono- ja trialkyyliamiineissa ja -alkanoliamiineissa sekä rasvahappojen dialkyyliamiineissa ja dialkanoliamideissa. Nämä ainesosat voivat sisältää sekundaarisia aminoyhdisteitä epäpuhtauksina ja nitrosamiineja voi muodostua näiden reagoidessa nitrosoivien aineiden kanssa (nitriittien kanssa, nitrosointireaktio). Nitrosamiinit ovat mahdollisesti syöpää aiheuttavia ainesosia, ja yllä mainittujen reaktioiden takia niitä voi olla hyvin pieninä jääminä kosmetiikassa valmistusprosessin jälkeen. Faktat: Nitrosamiinien muodostumista ehkäistäänkin maailmanlaajuisella strategialla, joka pohjautuu kosmetiikan sääntelyihin ja ammattitahojen suosituksiin (1 ja 2). Strategia kattaa raaka-aineet (joiden puhtautta valvotaan epäpuhtauksien vähentämiseksi), valmistusprosessin, säilytyksen ja lopputuotteen. On myös tärkeä valita ainesosia, joiden nitrosoitumispotentiaali on hyvin alhainen (2). Näiden toimenpiteiden tehon takaamiseksi nitrosamiinipitoisuudet mitataan sekä raaka-aineista että lopputuotteesta. Nitrosamiinien muodostumisen vähentämiseksi on myös mahdollista lisätä valmisteeseen ainesosia, jotka estävät kyseisen reaktion. Kosmetiikkatuotteiden sisältö kehitetään tieteellisesti, ja niihin kohdistuu monia rajoituksia. Nitrosamiinimäärien hallintamenetelmät ovat tästä täydellinen esimerkki. Johtopäätökset: Nitrosamiinien muodostuminen on erittäin tiukasti säädelty asia kosmetiikkatuotteiden valmistuksessa, ja kaikki vaiheet raaka-aineista lopputuotteeseen huomioidaan. Nitrosamiinien muodostumisen välttämiseksi suoritetaan kaikki mahdolliset varotoimet. Lähteet: (1) Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (SCCS) lausunto: SCCS/1458/11 - Opinion on Nitrosamines and Secondary Amines in Cosmetic Products: